Elokuu 2014 ja suunnaksi Budapest.
Taas kului yksi vuosi lisää ja kauden avaus oli edessä. Tällä kertaa suunnattiin Unkarin Budapestiin, sukulaiskansan uljaaseen pääkaupunkiin.
Suomesta ei moista kirkonkylää ole helppoa löytää. Sen verran komeita pytinkejä oli koko Tonavan ympärys täynnä. Ja aurinko kuumotti kuin parhaaseen helleaikaan Suomessa vaikka elokuu vaihtui jo syyskuuksi.
Aurinko on Vatsakerhon vakituinen matkakumppani. Minne ikinä menemmekin, aurinko on jo valmiina odottamassa. Niin Budapestissakin. Avobussilla oli mukava cruisailla ympäri kaupunkia ihmettelemässä toinen toistaan komeampia rakennuksia. Happy Hourkin oli Unkarissa ymmärrätty oikein. Hinta ei puolittunut vaan oluttuopin koko kaksinkertaistui. Litran tuoppi tuntui aluksi ehkä vähän painavalta, mutta tunnelma keveni mukavasti, kun mallas pikkuhiljaa väheni.
Vatsakerholaiset ovat myös innokkaita penkkiurheilijoita. Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaottelua katsottiin porukalla ipadista hotellihuoneessa ja paikalliseen sporttibaariin kokoonnuttiin seuraamaan koripallon MM-kisaottelua Suomi – USA. Amerikka meni menojaan, kun kaikki suomalainen koripalloasiantuntemus näytti keskittyneen Budapestilaiseen sporttibaariin. Kunpa asiantuntevat neuvot olisivat saavuttaneet susijengin pelaajat, niin Suomen voitto olisi ollut selviö.
Taas tultiin koko ryhmä terveenä takaisin Suomeen. Sellaista se on, kun aikuiset miehet matkustelevat ja turha hötkyily jätetään vähemmälle.