Vatsakerho suuntasi kaudenavausmatkan tällä kerralla Puolan Gdanskiin Wizzair-halpalentoyhtiön koneella Turun lentokentältä. Matkalaisten joukko oli ennätyssuuri, peräti 21 salskeaa lentopalloilijaa. Turun lentokenttärakennuksen arkkitehtuuri oli selvästikin ammentanut innoituksensa 70-luvun karjasuojarakentamisesta, mutta toiminnallisuushan on näissä asioissa se tärkein tekijä. Vaikka rappaus olikin jo karissut, rakennus teki tehtävänsä. Meiltä perittiin 10 lisäeuroa kultakin, koska emme mukamas olleet tehneet etukäteistsekkausta netin kautta. Tosiasiassa lisä ilman muuta perittiin rappausrahaston kartuttamiseen ja se oli matkalaisten mielestä ihan ymmärrettävä ja kannatettava kohde.

Lentomatka sujui joutuisasti, jopa aikataulua nopeammin. Jalkatilaa koneessa ei ollut, mutta muuten kaikki oli siistiä ja uutta. Hyvä suoritus lentoyhtiöltä.

Gdansk yllätti positiivisesti koko porukan. Vanhan kaupungin rakennukset olivat kauniita ja ulkokuppilakulttuuri kutsuvaa. Olut oli edullista ja maistuvaa. Hotellikin suorastaan ylellinen. Kylpyläosaston erikoisuutena tarjolla oli suolahuone. Kyllä siinä tiehyet aukenivat kerralla, kun veti suolakyllästeistä hengitysilmaa syvälle keuhkoihin. Joukkueemme hapenottokyky kasvoi jopa usealla prosenttiyksiköllä.

Läheiseen Sopotin kaupunkiin matkasimme junalla. Ilma oli helteinen, jopa yli 30 astetta. Sopotin hiekkarannat vetävät hyvinkin vertoja Välimeren kohteisiin. Rantaa riitti silmänkantamattomiin. Väkeäkin oli elokuun lopusta huolimatta paljon. Sopotin erikoisuus on Euroopan ehkä suuri Molo. Se on yli 500 metriä pitkä ja terhakka puulaituri, jota pitkin kelpasi salolaispalloilijoiden paseerata. Nimivalinta oli siis kerrassaan onnistunut.

Molon kupeesta nousimme laivaan ja matkasimme vesiteitse takaisin Gdanskiin. Kaupungin jokisuisto on upea nähtävyys. Telakka-alue on suorastaan valtava. Satamanostureitakin törrötti rannalla varmasti satoja. Paikat olivat siistejä ja hyvässä kunnossa. Ainoa ongelma oli se, että juurikaan mitään toimintaa ei ollut nähtävissä. Meille kerrottiinkin, että koko valtava satama-/telakka-alue on myynnissä. Uljas menneisyys oli muuttunut hiljaiseksi nykyajaksi. Gdanskin telakka on kuitenkin se paikka, josta lähti liikkeelle se kuohunta joka lopulta kaatoi suuren ja mahtavan Neuvostoliiton. Lech Walesa uskalsi sanoa, että valheessa eläminen saa nyt riittää. Ei siis mikään ihan turha paikka. Laivamatkalla näimme myös suuren muistomerkin, joka oli osoituksena paikasta, jossa syttyi toinen maailmansota. Gdansk on siis paikka, jossa on tapahtunut suuria asioita.

Sunnuntai-iltana kotia kohti lähti tyytyväinen seurue. Kaupunki oli osoittautunut komeaksi, ilma oli koko ajan kaunis ja koko joukkue poistui paikalta terveenä ja reippaana. Sellaisia ne ovat, Vatsakerhon syyskauden avausmatkat Eurooppaan… Alla kuvia matkalta.